Tietopankki

Kokosimme saman sivun alle tärkeää tietoa talouteen ja yrittämiseen liittyen.

Kokosimme sinua varten yleisimmät asiat kirjanpidosta ja liiketoiminnasta samalle sivulle, josta voit navigoida itseäsi kiinnostavan aiheen äärelle. Sivulla on käsitelty asioita hyvin pintapuolisesti, joten käännythän meidän puoleen halutessasi syvempää tietoa asiasta!

Aiheina mm. yrittäjän velvollisuudet (ALV, palkanmaksu, YEL, ennakkoverot), vähennyskelpoiset kulut (mm. mitä voi laittaa neuvottelukuluksi, mikä on edustusta) sekä miten autoa käsitellään yrityksen kirjanpidossa.

 

Mikä on tosite?

  • Tiliote
  • Myyntitositteet (esim. myyntilaskut, käteiskassaraportti, myyntiraportti esim. iZettlestä, Checkoutista)
  • Ostotositteet (esim. ostolaskut, kuitit käteis- tai pankkikorttiostosta)
  • Muut tositteet (esim. verottajan kirjeet, vakuutusyhtiön kirjeet ja laskelmat, vuokrasopimus)

Kirjanpitoaineiston toimitus:

Kirjanpitoaineiston voi toimittaa meille sähköisiä kanavia käyttäen; mobiilisovellus eTaskun avulla otat helposti kuvat heti kuitin saatuasi, tai vaihtoehtoisesti voit toimittaa Google Driven tai Dropboxin kautta. Taloushallinnon ohjelmistona käytämme Finago Procountoria, joten mikäli sinua kiinnostaa täysin sähköinen taloushallinnon ohjelmisto, josta hoituu myös laskutus ja palkanmaksu, voimme katsoa yhdessä, mikä ohjelmistopaketti sinulle sopisi parhaiten.

Tiliote:

Tiliotteen haemme pääsääntöisesti suoraan pankista konekielisenä (tästä tehdään pankin kanssa erillinen sopimus). Mikäli haluatte toimittaa tiliotteen erikseen tai sitä ei jostain syystä pankistasi saa (esim. Holvi ei toimita konekielisiä tiliotteita suoraan ohjelmistoon), sen voi toimittaa meille sähköisesti Excelinä ja PDF:nä valitsemaamme kanavaa pitkin.

Toimitusaika:

Kirjanpidon tositteet tulee toimittaa meille aina seuraavan kuukauden 10. päivään mennessä. Esimerkiksi lokakuun tositteet toimitetaan viimeistään marraskuun 10. päivään mennessä, tai jos olet arvonlisäveron neljännesvuosi-ilmoittaja, loka-joulukuun tositteet toimitetaan tammikuun 10. päivään mennessä. Kun toimitat ajoissa tositteet, takaamme kirjanpidon valmistumisen määräaikaan mennessä. Määräpäivä on varmistus siitä, että saamme hoidettua asiakkaidemme kirjanpidon ajallaan – jos aineisto on myöhässä, emme välttämättä ehdi tekemään kirjanpitoa ja jättämään arvonlisäveroilmoitusta ajallaan.  

 

Tärkeää tietoa tositteista:

  1. Jokaisen tositteen on aina liityttävä liiketoimintaan.
  2. Jos tositteesta ei käy ilmi, mikä tuote tai palvelu on kyseessä, kuittiin täytyy merkata lisätietoja tai laittaa kirjanpitäjälle tositteiden toimittamisen yhteydessä viestillä lisätietoa.
  3. Tosite pitää olla yrityksen nimellä. Esim. jos yrittäjä ostaa tietokoneen, kuitissa on oltava yrityksen tiedot, eikä vain yrittäjän.
  4. Tarkista, että tositteessa näkyy arvonlisävero verokannoittain. Kun ostat pankkikortilla, niin huolehdi, että otat talteen myös myyjän antaman kuitin, eikä vain maksupäätteestä tulostuvaa kuittia, koska jälkimäisessä ei ole alveja ja tuotteita eriteltynä. Muista myös lisätä maksumuistutus-tositteen mukaan alkuperäinen lasku, sillä maksumuistutuksissa ei yleensä ole eriteltynä alkuperäisen laskun tuotetietoja ja arvonlisäveroa.
  5. Säännöllisisistä samansuuruisista tapahtumista riittää yksi tosite, mikäli tositteesta ilmenevät tulevat summat ja eräpäivät (esim. vuokra).

Tilitoimiston velvollisuudet:

Kun olemme saaneet tarvittavat kirjanpidon tositteet, teemme niiden pohjalta kirjanpidon ja sen lähetämme oma-aloitteisten verojen ilmoituksen eli ALV ja TAS-ilmoituksen. Lähetämme sinulle sähköpostilla kirjanpidon raportit (tuloslaskelma ja tase), sekä ilmoitamme verojen maksutiedot ja eräpäivän. Mikäli tositteissa on puutteita, tai muuta epäselvää, niin olemme teihin yhteydessä.

 

Yrittäjän velvollisuudet

Arvonlisäverovelvollisuus

Oma-aloitteisten verojen, kuten arvonlisäveron ja työnantajasuoritusten, verokausi on lähtökohtaisesti kalenterikuukausi. Arvonlisäverovelvolliseksi on rekisteröidyttävä, mikäli tilikauden liikevaihto ylittää 10 000 euroa. Rekisteröitymisen yhteydessä voi valita kuukausi-ilmoituksen sijaan neljännesvuosi-ilmoituksen, mikäli liikevaihto on alle 100 000 euroa vuoden aikana, tai vuosi-ilmoituksen, mikäli liikevaihto jää alle 30 000 euron. Täältä voit lukea lisätietoa aiheesta.

Arvonlisäverosta voi saada alarajahuojennusta, mikäli yrityksen arvonlisäveron alainen liikevaihto on alle 30 000 euroa. Jos liikevaihto jää alle 10 000 euron, saat aiemmin maksamasi arvonlisäverot takaisin. Alarajahuojennus haetaan vuoden viimeisen ALV-ilmoituksen yhteydessä, ja me haemme sen sinun puolestasi. Täältä voit lukea lisää aiheesta.

Ennakkovero / tulovero

Veroa maksetaan elinkeinotoiminnan tuloksesta. Eri yritysmuodot eroavat toisistaan hieman verotukseltaan. Esim. osakeyhtiö ja osuuskunta maksavat tulosksestaan 20 % tuloveroa, mutta yksityisen elinkeinonharjoittajan eli toiminimen verotusta tarkastellaan kokonaisvaltaisemmin, ja mukaan luetaan hänen muutkin ansio- ja pääomatulot, sekä etuudet.

Veroa voi maksaa ennakkoverona tilikauden aikana tai vasta tilikauden päätyttyä jäännösverona. Tilikauden lopussa lasketaan, onko veroja maksettu liian vähän tai liian paljon – mikäli on maksettu liian vähän, loppuosa maksetaan jäännösverona, ja mikäli on maksettu liikaa, saat veronpalautusta. Seuraavana tilikautena ennakkoveron määrä määräytyy edellisen tilikauden tuloksen mukaan, eli mikäli tulokseen tulee merkittävää muutosta, kannattaa ennakkoverojen määrää muuttaa ajoissa. Ennakkoveroa voi olla varsinkin yritystoiminnan alussa vaikea arvioida, mutta sitä voi onneksi muuttaa kesken tilikauden suuntaan tai toiseen. Toiminimi voi laskea veron määrän ja tilata uudet ennakkoveron maksulaput Verokortti verkossa -palvelusta. Muut yritysmuodot voivat hakea muutosta esim. OmaVeron kautta, täältä lisätietoa aiheesta.

 

Palkka

Palkanmaksuun liittyy monia huomioon otettavia asioita. Tässä niistä tärkeimmät:

Palkan sivukulut:

  • Ennakonpidätysprosentti eli työntekijän verokortin prosentti
  • TyEL eli työeläkevakuutus: 17-67 -vuotiaille työntekijöille, vuonna 2018 TyEL-prosentti on palkasta 25,30 %, josta työntekijän osuus on 6,35-7,85 %. Eläkevakuutusyhtiöiden asiakashyvitykset saattavat alentaa osuutta.
  • TVR eli työttömyysvakuutusmaksu: 17-64 -vuotiaille työntekijöille, vuonna 2018 työntekijän osuus on 1,90 % palkasta, ja työnantajan osuus on 0,65 %.
  • Tapaturmavakuutus: 0,80 %
  • Ryhmähenkivakuutus: vaihtelee yhtiöittäin, keskimäärin 0,07 %
  • Sava eli sairausvakuutusmaksu: 0,86 %. Työnantajan maksu, joka maksetaan yhdessä ennakkoveron kanssa TAS-ilmoituksella.

Prosentit tarkistetaan joka vuosi, täältä löydät tarkemmin tietoa sivukuluista ja niiden prosenttiosuuksista.

Muistilista muista asioista:

  • Työnantajarekisteriin liittyminen, jos maksat vakituisesti palkkaa vähintään 2 tai useammalle henkilölle, tai samanaikaisesti vähintään 6 tilapäiselle työntekijälle.
  • Palkkojen ilmoittaminen oma-aloitteisten verojen ilmoituksella palkanmaksua seuraavan kuun 12. päivä. TAS-ilmoitus eli työnantajasuoritusten ilmoitus (ennakonpidätys ja sava-maksu) tehdään tai erillisellä ilmoituksella, kuin millä arvonlisävero ilmoitetaan.
  • Tammikuussa tehdään vuosi-ilmoitus palkoista, eli ilmoitetaan verottajalle ja vakuutusyhtiöihin kaikki vuoden maksetut palkat. Tämä tulee muuttumaan 1.1.2019, kun koko Suomessa siirrytään käyttämään Tulorekisteriä, johon palkat ilmoitetaan palkanmaksua seuraavan 5 päivän aikana.
  • Työsopimus kirjallisena työntekijälle.
  • Tarkista, noudatetaanko alalla TES:iä.

Yksityisotto

Toiminimillä, avoimilla yhtiöillä ja kommandiittiyhtiöillä voi nostaa niin kutsuttuja yksityisottoja, eli tilisiirtoja yrityksen tililtä omalle tilille. Tämä eroaa täysin perinteisestä palkanmaksusta – palkka ja sen sivukulut ovat yhtiölle vähennyskelpoinen kulu, eli se pienentää tulosta (tuloslaskelmassa). Yksityisotto on taas yrityksen tililtä lähtenyt raha, eli se pienentää yrityksen varallisuutta (taseessa), mutta ei vaikuta tulokseen. Toiminimi ei voi maksaa itselleen palkkaa, vaan hän ottaa yksityisottoina itselleen rahaa omaan käyttöön. Tästä syystä on huomioitava, että ei tyhjennä yrityksen pankkitiliä tyhjäksi yksityisotoilla, vaan jättää sinne rahaa veroja varten.

 

YEL-vakuutus

Työntekijänä maksat palkastasi TyEL-maksua, mutta yrittäjänä maksat YEL-maksua. YEL-vakuutus tulisi ottaa puolen vuoden kuluessa yritystoiminnan aloittamisesta, ja se on lähtökohtaisesti saman hintainen eri vakuutusyhtiöillä. Uutena yrittäjänä saat ensimmäiset neljä vuotta alennuksen YEL-maksuista. Vakuutusmaksun määrä perustuu niin kutsuttuun työtuloon, joka määritellään sen mukaan, mitä samasta työstä maksettaisiin ulkopuoliselle henkilölle. Se ei siis ole suoraan sinun liikevaihtosi tai palkkasi tai yksityisottosi määrä.

Kuka on YEL:in mukaan yrittäjä?

Ota YEL-vakuutus, jos kaikki seuraavat väittämät sopivat sinuun.

  1. Olen 18–67-vuotias.
  2. Olen toiminut yrittäjänä yhtäjaksoisesti vähintään 4 kuukautta.
  3. Työtuloni on vuonna 2018 vähintään 7 656,26 euroa.
  4. Työskentelen omistamassani yrityksessä.
  5. Teen työtä, jota ei kuulu vakuuttaa jonkin toisen eläkelain mukaan.

Vakuutuksen ottamiseen vaikuttaa myös se, kuinka paljon teet töitä ja kuinka suuren osan omistat yrityksestäsi.

Lähde: Ilmarinen  

 

Tärkeät päivät

 

  • 12. päivä
    • ALV, TAS (työnantajasuoritukset), muut oma-aloitteiset verot
  • 20. päivä
    • YEL-maksujen eräpäivät
    • Arvonlisäveron yhteenvetoilmoituksen eräpäivä (tämä tehdään, jos on myyntiä EU:n alueelle)
  • 23. päivä
    • Ennakkoverojen maksupäivä 

 

Edustus- vai neuvottelukulu?

 

Lähtökohtaisesti kaikki yrityksen toiminnasta syntyneet kulut ovat verotuksessa vähennyskelpoisia kuluja. Välillä vähennyskelpoisuutta täytyy tarkastella yksilökohtaisesti, sillä kaikki kulut eivät aina suoraan ole vähennyskelpoisia. Tässä on listattuna yleisimmät koukerot:

Edustus-, neuvottelu-, markkinointi- vai virkistyskulua?

Yrityksen tarjoamat ravintolatarjoilut, liikelahjat ja muunlainen huomaavaisuus voidaan usein katsoa liiketoiminnan kuluksi. Kulujen jaottelu on usein tulkinnanvaraista, sillä niistä ei ole yksityiskohtaista ohjetta.

Neuvottelukulut:

Neuvottelukuluksi katsotaan kaikki yhtiön sisäiset palaverit ja kokoukset. Myös tapaamiset ja palaverit kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan kanssa katsotaan neuvottelukuluksi. Tarjoiluun voi sisältyä myös alkoholituotteita kohtuullisessa määrin. Kuitenkin myös asiakkaille neuvottelujen yhteydessä tarjotut tavanomaiset ja pienet tarjoilut lasketaan neuvottelumenoiksi, kunhan dokumentaatiosta selviää tarkasti:

  • millaisesta tilaisuudesta on kyse,
  • kenen kanssa se on pidetty ja
  • minkä takia?

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan asiakasneuvottelujen yhteydessä neuvottelumenoihin voidaan lukea ”vain tavanomaisesta tarjoilusta johtuneet kohtuulliset menot”. Ilman huolellista dokumentaatiota neuvottelukulut tulkitaan helposti edustuskuluiksi. Neuvottelukulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia tuloverotuksessa, ja myös arvonlisäveron saa vähentää.

Virkistyskulut:

Virkistyskuluksi katsotaan yrityksen henkilöstölle järjestetyt tapahtumat, tyky-päivät, pikkujoulut ja muut yhtiön sisäiset tapahtumat, jotka tapahtuvat työnantajan määräämänä ajankohtana. Näin ollen toiminimillä tai yhden hengen osakeyhtiöillä ei voi olla virkistysmenoja, ellei hänellä ole palkollisia työntekijöitä.

Edustuskulut:

Edustuskuluja ovat yrityksen ulkopuolisiin asiakkaisiin ja liiketuttaviin kohdistuvat vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden kulut, joilla pyritään uusien liikesuhteisen luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen tai muutoin liiketoiminnan edistämiseen. Edustusmenoista saa verotuksessa vähentää 50 prosenttia. Arvonlisäveron vähennysoikeutta edustuskuluilla ei kuitenkaan ole.

Markkinointikulut:

Markkinointikulut kohdistuvat myös yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, mutta niiden kohderyhmää ei olla rajattu edustuskulujen tapaan. Markkinointikuluiksi katsotaan esim. avoimien asiakastilaisuuksien tarjoilu- ja järjestämiskustannukset. Tilaisuuden tarkoituksena on yrityksen tai sen tuotteiden tunnettuuden parantaminen ja sen täytyy olla kaikille asiakkaille avoin tapahtuma. Ravintolassa tapahtuvaa avointa tarjoilua ei katsota markkinointikuluksi vaan edustuskuluksi. Mikäli kyseessä on edullinen massapostituksena tai yleisesti jaettava lahja, pidetään sitä täysimääräisiin vähennyksiin oikeutettavana mainoslahjana. Esimerkiksi kaikille asiakkaille tai asiakasryhmälle annettava pieni joululahja olisi markkinointikulua. Mikäli ostatte muutamalle tärkeimmälle yhteistyökumppanille tai asiakkaalle yksilöidyn lahjan, lasketaan ne usein edustuslahjoiksi. Verohallinnon mukaan alkoholilahjat on verotuksessa tulkittu aina edustamiseen liittyviksi.   

 

Jos vieraanvaraisuudesta syntynyttä kulua ei selkeästi pysty jaottelemaan yllä oleviin luokkiin tai on kulu hyvin tulkinnanvarainen, katsotaan se useimmiten edustuskuluksi.

 

Vähennyskelpoiset kulut

 

Varsinkin uusille yrittäjille voi olla epäselvää, mitä kaikkia kuluja vähennyksiin voi laittaa. Tämä lista on kerätty ensisijaisesti toiminimiyrittäjiä varten, mutta samat asiat pätevät melkoilailla muihinkin yritysmuotoihin. 

 

  1. Toimistotarvikkeet: kynät, vihot, mapit, kirjekuoret ja postimerkit ym.
  2. Pienhankinnat: käyttöomaisuus, (esim. tietokone, tulostin, puhelin) jonka: todennäköinen käyttöikä on enintään 3 vuotta, tai hankintameno on korkeintaan 850 euroa (alv 0%).
  3. Matkamenot: Koulutuksiin ja tapahtumiin liittyvät matkakulut. Huomioi kuitenkin, että matkamenojen vähennyksen määrä riippuu siitä, onko kyseessä oma auto vai firman auto. Kodin ja työpaikan väliset ajot eivät ole yrityksen ajoja, vaan ne kuuluvat vähentää henkilökohtaisessa verotuksessa.
  4. Edustuskulut: Edustuskuluja ovat yrityksen ulkopuolisiin asiakkaisiin ja liiketuttaviin kohdistuvat vieraanvaraisuuden ja huomaavaisuuden kulut, joilla pyritään uusien liikesuhteisen luomiseen, entisten säilyttämiseen tai parantamiseen tai muutoin liiketoiminnan edistämiseen. Edustusmenoista saa verotuksessa vähentää 50 prosenttia. Arvonlisäveron vähennysoikeutta edustuskuluilla ei kuitenkaan ole.
  5. Neuvottelukulut: Neuvottelukuluksi katsotaan kaikki yhtiön sisäiset palaverit ja kokoukset. Myös tapaamiset ja palaverit kirjanpitäjän, tilintarkastajan tai muun asiantuntijan kanssa katsotaan neuvottelukuluksi. Tarjoiluun voi sisältyä myös alkoholituotteita kohtuullisessa määrin. Kuitenkin myös asiakkaille neuvottelujen yhteydessä tarjotut tavanomaiset ja pienet tarjoilut lasketaan neuvottelumenoiksi, kunhan dokumentaatiosta selviää tarkasti: millaisesta tilaisuudesta on kyse, kenen kanssa se on pidetty ja minkä takia?

Verohallinnon ohjeistuksen mukaan asiakasneuvottelujen yhteydessä neuvottelumenoihin voidaan lukea ”vain tavanomaisesta tarjoilusta johtuneet kohtuulliset menot”. Ilman huolellista dokumentaatiota neuvottelukulut tulkitaan helposti edustuskuluiksi. Neuvottelukulut ovat kokonaan vähennyskelpoisia tuloverotuksessa, ja myös arvonlisäveron saa vähentää.

  1. Virkistyskulut: Virkistyskuluksi katsotaan yrityksen henkilöstölle järjestetyt tapahtumat, tyky-päivät, pikkujoulut ja muut yhtiön sisäiset tapahtumat, jotka tapahtuvat työnantajan määräämänä ajankohtana. Näin ollen toiminimillä tai yhden hengen osakeyhtiöillä ei voi olla virkistysmenoja, ellei hänellä ole palkollisia työntekijöitä.
  2. Markkinointikulut: Markkinointikulut kohdistuvat myös yrityksen ulkopuolisiin henkilöihin, mutta niiden kohderyhmää ei olla rajattu edustuskulujen tapaan. Markkinointikuluiksi katsotaan esim. avoimien asiakastilaisuuksien tarjoilu- ja järjestämiskustannukset. Tilaisuuden tarkoituksena on yrityksen tai sen tuotteiden tunnettuuden parantaminen ja sen täytyy olla kaikille asiakkaille avoin tapahtuma. Ravintolassa tapahtuvaa avointa tarjoilua ei katsota markkinointikuluksi vaan edustuskuluksi. Mikäli kyseessä on edullinen massapostituksena tai yleisesti jaettava lahja, pidetään sitä täysimääräisiin vähennyksiin oikeutettavana mainoslahjana. Esimerkiksi kaikille asiakkaille tai asiakasryhmälle annettava pieni joululahja olisi markkinointikulua. Mikäli ostatte muutamalle tärkeimmälle yhteistyökumppanille tai asiakkaalle yksilöidyn lahjan, lasketaan ne usein edustuslahjoiksi. Verohallinnon mukaan alkoholilahjat on verotuksessa tulkittu aina edustamiseen liittyviksi.   
  3. Eläkemenot: YEL-maksun voi maksaa yritys tai yrittäjä tai yrittäjän puoliso, joka vähentää menon verotuksessaan. Tämä on kuitenkin hyvä tarkistaa vielä vakuutusyhtiön kautta.
  4. Auto: Elinkeinotoimintaan liittyvät autoilukustannukset ovat vähennyskelpoisia elinkeinotoiminnan tuloksesta. Vähennykset tehdään joko kirjanpidossa tai lisävähennyksenä veroilmoituksella (km-korvaukset) sen mukaan, millaisiin ajoihin autoa on käytetty. Toiminimiyrittäjän näkökulmasta autokulujen vähentämisessä olennaisin kysymys on se, kuinka suuri osuus ajoista on elinkeinotoimintaan liittyviä. Tehdyistä ajoista on syytä tehdä̈ huolellinen selvitys ajopäiväkirjaan. Mikäli alle puolet vuoden aikana tehdyistä ajoista on työajoja, verottaja katsoo auton kuuluvan yksityishenkilön nimiin. Tällöin yksinkertaisin tapa on vähentää kilometrikorvaukset (0,42e/km) auton käytöstä työajoihin. Tätä kutsutaan lisävähennykseksi.Jos yli puolet vuoden aikana kertyneistä kilometreistä on työajoja, kulkuneuvo katsotaan yrityksen omaisuudeksi. Tällöin yrityksen kirjanpitoon merkitään autosta koituvat kulut (mm. polttoaineet, poistot, vakuutukset ja huollot). Verotukseen kelpaa työajojen osuus auton todellisista kustannuksista ja tällöin yksityisajojen osuus tulee ottaa veroilmoituslomakkeella pois yrityksen kuluista (tätä varten pidetään ajopäiväkirjaa). Yksityisajoiksi lasketaan myös kodin ja työpaikan väliset matkat.
  5. ATK-ohjelmistot ja ohjelmat: Ohjelmat, joita käytetään tai ovat tarkoitettu yrityksen toimintaan kuten Windows Office-paketin lisenssi tai Photoshop-lisenssi, domain.
  6. Puhelin- ja nettikulut: liiketoimintaan liittyvät puhelin- ja nettimaksut voi vähentää, mutta pitää olla eroteltuna työ-ja yksityiskäyttö.
  7. Markkinointikulut: lehtimainokset, flyerit, digi- ja somemarkkinointi, mainoslahjat.
  8. Ammatti- ja sanomalehdet: Ammattilehdet voidaan tilata myös kotiin mutta muut sanomalehdet on tilattava yrityksen osoitteeseen. Ammatillinen kirjallisuus kuten oppikirjat kuuluvat myös samaan kategoriaan.
  9. Työhuone: Kun käytät omaa asuntoa työn tekemiseen tai olet vuokrannut erillisen tilan työskentelyyn, voit vähentää siitä johtuvia kuluja. Voit vähentää työhuoneesta johtuvia kuluja, jos:
    • työnantajasi ei ole järjestänyt työhuonetta tai
    • työhösi liittyy huomattavasti kotona tehtävää työtä

    Työhuonevähennys voidaan tehdä joko todellisten kulujen mukaan tai ns. kaavamaisin perustein. Kaavamaisen työhuonevähennyksen määrä tarkistetaan vuosittain, vuonna 2017 maksimimäärä on 840 euroa. Täältä näet lisätietoja. Yleensä työhuonevähennys tehdään henkilökohtaisella veroilmoituksella, mutta toiminimi voi tehdä sen yrityksensä veroilmoituksella.

     

  10. Päivärahat: Päiväraha on työmatkan vuoksi lisääntyneistä elantokustannuksista syntyvä verovapaa korvaus työntekijälle. Päivärahaan on oikeus, jos matkakohde on yli 15 km päässä ja työmatka on kestänyt yli 6 tuntia. Vuoden 2018 osalta osapäiväraha (yli 6 tuntia) on 19 euroa ja kokopäiväraha (yli 10 tuntia) on 42 euroa. Ulkomaan päivärahat on määritelty erikseen maakohtaisesti. Lisätietoa päivärahoistaYksityinen elinkeinonharjoittaja eli toiminimi voi vähentää päivärahat tilikauden lopuksi tehtävällä veroilmoituksella, jossa ne vähentävät verotettavaa tulosta. Päivärahoja ei siis makseta yrittäjän tilille, toisin kuin osakeyhtiöissä ne maksetaan työntekijän tilille esim. palkanmaksun yhteydessä. Toiminimi voi kirjata työmatkoista kertyneet päivärahat esim. exceliin (meillä on tähän sopivia pohjia, tai voit käyttää myös omaa exceliä). Muiden yhtiöiden työntekijöille päivärahat voidaan maksaa esim. palkanmaksun yhteydessä. Päivärahat ilmoitetaan vuosi-ilmoituksella, sekä 1.1.2019 alkaen tulorekisteriin, joten tarvitsemme päivärahojen maksamisesta tiedon ajoissa.  

 

 

 

Auto yritykselle

Toiminimi, kommandiittiyhtiö ja avoin yhtiö

Auto yrityksen vai omiin nimiin?

Auto, jonka ajoista yli puolet liittyvät elinkeinotoimintaan kuuluu yrityksen nimiin. Tällöin yrityksen kirjanpitoon kirjataan kaikki auton kulut, kuten polttoaineet, huollot ja lisävarusteet. Tilikauden lopussa kirjatuista kuluista vähennetään ajopäiväkirjan perusteella mahdollisten yksityisajojen osuus. Jos auton ajoista alle puolet liittyvät elinkeinotoimintaan, kuuluu se yksityishenkilön nimiin. Ajopäiväkirjan perusteella tehdään veroilmoituksella lisävähennys Verohallinnon ohjeen mukaan.

Auto ja arvonlisävero

Henkilöautosta ja siihen liittyvistä kuluista saa vähentää arvonlisäveron vain, jos auto on 100% yrityksen käytössä. Jos autolla tehdään vähänkin yksityisajoja arvonlisäverovähennysoikeus menetetään kokonaan. Poikkeuksena on henkilöauto, joka on hankittu myytäväksi, vuokrattavaksi tai käytettäväksi taksina tai autokouluautona. Tällöin arvonlisäveron saa vähentää siltä osin kuin auto on yrityksen käytössä. Paketti- tai kuorma-autosta ja siihen liittyvistä kuluista saa vähentää arvonlisäveron siltä osin kuin auto on yrityksen käytössä. Niillä voi siis ajaa yksityisajoja ja silti vähentää autokulujen arvonlisäveron, mutta vain yritystoiminnan ajojen osalta.

Ajopäiväkirja

Ajopäiväkirja on vähennysoikeuden edellytys, eli sitä kannattaa aina pitää. Ajopäiväkirjalla eritellään liiketoiminnan ajot yksityisistä ajoista. Ajopäiväkirjasta tulee käydä ilmi seuraavat asiat: 

Elinkeinotoiminnan ajojen osalta:

  • ajon alkamis- ja päättymisajankohta
  • ajon alkamis- ja päättymispaikka sekä tarvittaessa ajoreitti
  • matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä
  • matkan pituus
  • ajon tarkoitus
  • auton käyttäjä

Yksityisajojen osalta:

  • matkamittarin lukema ajon alkaessa ja päättyessä
  • matkan pituus

Avoimen yhtiön ja kommandiittiyhtiön yhtiömiehet voivat halutessaan käyttää myös autoetua, josta lisää alla.

Osakeyhtiö

Kuuluuko auto yrityksen vai omiin nimiin?

Osakeyhtiön omistaja voi laittaa auton yrityksensä nimiin tai omiin nimiin riippumatta yksityis- ja yritysajojen suhteesta. Jos auto laitetaan omiin nimiin ja sitä käytetään yritystoiminnan ajoihin saa auton omistaja yritysajoista kilometrikorvauksia. Kilometrikorvausten enimmäismäärät löydät täältä. Jos auto laitetaan yrityksen nimiin ja sitä käytetään myös yksityisajoihin tulee auton käyttäjälle autoetu, joka rasittaa hänen verotustaan. Kun auto on yrityksen nimissä ja auton käyttäjällä on verotuksessa autoetu, voidaan kaikki autoon liittyvät menot laittaa yrityksen kuluksi.

Arvonlisävero

Osakeyhtiön autoihin pätee sama alennettu arvonlisäveron vähennysoikeus kuin toiminimen, kommandiittiyhtiön ja avoimen yhtiön autoihin. Jos henkilöautolla ajetaan vähänkin yksityisajoja arvonlisäveroa ei saa vähentää. Paketti- ja kuorma-autoista saa vähentää arvonlisäveron siltä osin kuin se on ollut liiketoiminnan käytössä.